Tämän ajan keskellä

Olen laiskansutjakka siivooja, mutta tänään aamupäivällä nostin imurin eteiseen aloittaakseni projektin.

Sitten lounaan jälkeen aloin imuroida, kunnes loppuvaiheessa sydämelleni puhuttiin selkeästi! Aluksi en reagoinut, mutta sitten sanoma valloitti minut ja pidin etuoikeutettuna tulla puhutelluksi. Niinpä sammutin imurin. Etsin kynän ja kirjoitin sanat muistiin. 

Jos jokin maailmassa viehättää, ymmärrät, että sielunvihollinen on joskus ollut hyvää tahtova, mutta sittemmin ylpistynyt ja täydelliseksi tultuaan pois langennut.

Ymmärrät varmaan sitten myös sen, että Minä yhä rakastan jokaista poispoikennutta ja langennutta ja Minulla on hyviä ajatuksia heitä kohtaan.”

Seuraa Sinä minua

Ei vielä kymmenenkään vuotta sitten puhuttu tavisten kokoaikaisesta ’seuraamisesta’; nyt jo teineillä on lukematon määrä ’seuraajia’ somen eri kanavilla. Ilmiö tuo mieleeni jokapäiväisen ristin kantamisen.

Minua puhututtaa ihmisen invaasio jumalallisissa asioissa, jota ilmentää raamatullisten ja pyhien asioiden kopiointi. Uudessa Testamentissa Jeesus kehottaa ihmisiä seuraamaan Häntä ja moni tekikin niin, kunnes jäljellä oli piskuinen, vainottu joukko.

Eilen katsellessani tv7:n erästä Israel-aiheista ohjelmaa pysähdyin kuuntelemaan, kun messiaaninen juutalainen opetti:

’Oletteko valmiita kantamaan ristiänne? Voisitteko te, kristityt, todistaa Israelista omissa maissanne?’

En ollut ajatellut aiemmin, että Jeesuksen ja Israelin tunnustaminen kulkisi käsi kädessä, seurattavina.