Runoni

Kun pisaroina
satoi maahan alas,
vastaan tuhansina
nous rukous vuolas.

Niinä iltoina
sateelta tovin salas
sanoina ainoina
kiitos luoksesi palas.

image


 

Kun tummuu vihreätkin,

jo mustaksi saa,

vaihtuu pimeimmätkin

kun odottaa jaksaa.

Muuttaahan tähdetkin

pilvien taa,

kuin vuorohetkin

yötaivasta johtaa.

image


 

On aurinkos pudonnut, 

toinen kätes jo irronnut.

Et tänään onnistunut

kuin oisit toivonut.

Kun mittaan jatkoks eilisen

uuden päivän pituisen,

sinä siinä onnellinen

kaksin käsin pidellen.

image


Olla vuosiensa mittainen,

vielä silloinkin

kun ei tarvita lain.

Pienen tytön kaltainen,

kuin sormin herkin

joka vuoteni muistaisin.

image


 

Värit, ne lainaa

sittenkin on.

Miten valkeaa

voi olla lumeton?

Jos vielä vaihtaa

sais suruunsa varjon,

se kultaa

olis ja reunaton.

image